Tee 30s video otsikolla "Mitkä ovat tärkeimmät elämänarvosi?".
Sellaiseen teemaan jumituin eilen Ylen vaalikonetta läpikäydessäni. Alemman korkeakoulututkinnon laboratorioalan tieteistä suorittaneen henkilön tajunnanvirtaa psykologiaan ja minäkuvaan liittyvän tehtävänannon prosessoinnin lähtökuopissa:
Phuuh, no, määrittele sanat "arvo" ja "elämänarvo"? Kysy googlelta? Jaa, eikö mitään? No, kysy googlelta englanniksi? Hitto! Miksi tämä nyt on niin vaikeaa? Valehtelet vaan sujuvasti jotain kliseitä ja latteuksia, jotka tyypillisesti liitetään suoraselkäisen luottamushenkilön ominaisuuksiin... Jaa ei käy vai? No, kysy kavereilta sun elämänarvoista! Nääh, ei ne halua puuttua kampanjaan. Miksi, oi miksi tätä ei voitu rajata koskemaan yhteisiin asioihin vaikuttamiseen liittyviin arvoihin, jotka olisi helposti voinut käydä poimimassa Vasemmistoliiton sivuilta? No mennään sitten henkilökohtaisuuksiin, ehkä se on relevanttia tässä kohtaa!
Periksiantamattomasti (hei onko periksiantamattomuus arvo vai luonteenpiirre ja onko se hyvä vai paha?) aloin tuumailemaan elämänarvojani. Arvoista on varmaan vaikeaa kertoa siksi, että ne ovat yleviä, tavoitteenomaisia seikkoja, jotka eivät toteudu henkilön ilmiasussa täydellisesti vaan ohjaavat toiminnan suuntaa ja painopisteitä eivätkä edes ilmene jokaisessa hetkessä yhtäläisellä intensiteetillä, joten mittaaminenkin on vähän vaikeaa. Elämänarvoista kertominen tuntuu vähän itsekehulta. Voiko ihminen sanoa, että teoreettisiin arvotyyppeihin sijoittuvana henkilönä myös luotettavuus ja tunnollisuus ovat kuvaavia elämänarvoja ilman, että se kuulostaa itsensä kehumiselta? Ihan siinä kotisohvalla istuskellessa arvovalintojen kerronnallinen konkretisoiminen alkoikin helpottua kun vaihtoi näkökulmaa - katsele ympärillesi hyvä nainen!
Istut kerrostalokaksion olohuoneessa mustalla, kissan- ja koirankarvojen peitossa olevalla sohvalla ja huoneen seinustoilla on lukuisia terraarioita. Sisustus ei ole trendikästä, hienoa eikä arvokasta vaan koiranpureksimaa, pääkalloteemaista ja mustaa. Haa, siinäpä jotain konkreettista ilmenevistä elämänarvoista - eläinrakkaus ja kiinnostus lajien monimuotoisuuteen sekä ennakkoluulottomuus plussalla, esteettisyyden ja sovinnaisuuden tarve miinuksella. Haa, täähän alkaa sujumaan! Elukat, oi elukat, tämä Jankkelandian lajien kirjo ja yksilöiden lukumäärä johtaa helpohkosti yli 10 vuotta sitten tehtyyn kasvissyöntipäätökseen, jonka elämänarvona sisältynee luonnonsuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Kyllä! Tähän huusholliin taas olen ajautunut sellaisessa elämäntilanteessa, jossa turvallisuuden tunne oli kadoksissa ja tässä samaisessa Jankkelandiassa se on kasvatettu uudestaan, joten kokemuspohjaista elämänarvojen muuttumista voinee kuvastaa kohdallani juurikin turvallisuus. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseenkin tuon turvallisuuden voinee liittää, sillä arvonahan turvallisuus on henkilökohtaista ja/tai yhteiskunnallista. Omaa toimintaa on selvästi ohjannut molemmat muodot. Ai juku, täähän on helppoa! Ja vielä helpommaksi menee kun alkaa miettimään, että millaiset elämänarvot ilmiasun perusteella puuttuvat. Maineen menettämistä ei selvästikään pelätä, muutoin ulkonäköön ja vaatetukseen oltaisiin varmasti panostettu (meinasin tähän kirjoittaa vielä sanan "enemmän", mutta rehellisyyden nimissä virke on totuudenmukaisempi ilman sitä).
Sanan "arvo" määritteleminen kemianosaamisen pohjalta on yllättävän vaikeaa. Onneksi törmäsin netissä väitöskirjaan: Elämänarvot keski-iässä - Psykometrinen rakenne ja yhteydet persoonallisuuden piirteisiin ja psyykkiseen hyvinvointiin / Merja Hietalahti, koska sieltä ihan johdannosta ja määritelmistä tuli mukavasti kättä pidempää terminologian tarkentamiseksi. Sieltä löysin aiheen käsittelemistä helpottavia tietoja:
"Henkilökohtaiset arvot kertovat sen, mikä meille on oikeasti tärkeää elämässä"
tai
"Ne ohjaavat toivottuja päämääriä ja tavoitteita, jotka motivoivat toimintaa. Lisäksi arvot vaikuttavat kaikissa tilanteissa, toisin kuin normit ja asenteet, jotka liittyvät tiettyyn toimintaan tai tilanteeseen."
Eipä kai tässä sitten muuta kuin kuvailemaan 30 sekunnin vaalivideota elämänarvoista, helppoa kuin heinän teko! Ja Ylen vaalikonetiimin väelle vaan terveisiä, että skarpatkaahan nyt kysymystenne tarkentamisen suhteen, elämänarvot my ass!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti