Jaahas. Oli vaatimattomasti pakko keksiä uusi suomenkielinen sana, jotta sain nimettyä blogini: JAAHASTELLA. Jaahastelu poikkeaa esimerkiksi tuumailusta siinä mielessä, että merkitys painottuu enemmän toiminnallisuuteen. Jaahastelu on tietyn aiheen, asian tai asiakokonaisuuden prosessointia siten, että keskenkin jäänyt tuumailun tulos tuotetaan ulos vähintään suullisesti, mieluiten kirjallisesti. Jaahastelun kohteena voi olla mikä tahansa päivän toimintasuunnitelmasta yhteiskuntakritiikkiin ja kaikkea siltä väliltä. Jaahastelu ei myöskään ole synonyymi suunnittelulle, koska jaahastelu on moniuloitteisempaa, kokonaisvaltaisempaa ja tarpeen vaatiessa myös täyttä hömppää. Jaahasteluun sisältyy kohteen ääreen pysähtyminen ja sen puntaroiminen, sen perusteella jaahastelija voi muodostaa (jopa toimintasuunnitelman sisältävän) mielipiteen.
Täällä jaahastelee tyyppi, joka on unohtanut autonsa kaupan parkkipaikalle ja seuraavana päivänä hädissään ilmoittanut sen varastetuksi sekä poliisille, että vakuutusyhtiölle sekä nolona perunut rikosilmoituksen ja vahinkoilmoituksen totuuden selvittyä. Tämän samaisen tyypin rakkaimpiin harrastuksiin kuuluu vihikoirien kanssa jäljestäminen vaikka suuntavaistoa on suotu juuri riittämiin, jotta eksyminen tapahtuu vasta kolme askelta metsään otettua. Fobioita löytyy joka lähtöön pörriäisistä autonpesuloihin, mutta onneksi ei sentään käärmekammoa, sillä muutoin kotoa terraarioista löytyvien lemmikkilierojen hoitotoimet olisivat liian extremeä rankemmallekin jaahastelijalle. Jankkelandian jaahastelija on nelikymppinen punkkari, koulutukseltaan laboratorioanalyytikko AMK, ammatiltaan laatukoordinaattori ja kolhitulta, mutta onnelliselta sielultaan vasemmistolainen ituhippi-suvakki. Välillä on suloista kärvistellä maailmantuskassa ja ruokkia sisällä kytevän vaikuttamisenhalun liekkiä, mutta marttyyreja ei katsota hyvällä eikä periksi anneta. Asioista ei tarvitse ehdoin tahdoin tehdä vaikeita tahi kärpäsistä härkäsiä, sitä tapahtuu kylliksi ihan itsellään. Jankkelandian jaahastelijaa arveluttaa vihapuheiden aalloilla kylmenevät arvot ja heikoimmassa asemassa olevia kyykyttävä nykypolitiikka, sekä demokratian ja vaikutusmahdollisuuksien karkaaminen kauemmas joko yksityistämisverhon tahi toivottomuuden korkean kynnyksen taakse. Mutta pelätä ei saa, koska pelkääjistä tulee fasisteja, sen tiesi jo Pelle Miljoona aikoinaan!
Jankkelandian jaahastelijan sydäntä lämmittää siemailla vissyä keikoilla tai makoilla kuolalla ja karvoilla kuorrutetulla kotisohvalla tyttären ja elukoiden kanssa tai jutustella ajattelevien ihmisten kanssa (pieninä annoksina). Tämän blogin tarkoituksena ei ole julistaa absoluuttista totuutta vaan prosessoida jaahastelijan näkövinkkelistä asioita, ei mustavalkoisesti ja fanaattisesti vaan arvomaailmaa heijastelevin sävyin, epätäydellisesti ja välillä naurettavasti. Sitähän se elämä ja politiikka kaikessa subjektiivisuudessaan on. Hyppää kyytiin! Koskaan ei tiedä jaahastellaanko seuraavaksi yhteiskuntakriittisesti vaiko matelijoista tai ehkäpä yksinhuoltajan arjesta ellei sitten mahdollisesti vihikoirista. Sen voin luvata, että kokkailusta tuskin jaahastellaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti